Järjettömiä direktiivejä, täydellisen ranskan osaamista ja työpäiviä kellon ympäri EU:ssa. Mikäli siis sinne vielä sattuu pääsemään pelätyn ja lähes mahdottomana pidetyn hakuprosessin läpi. Nämä ovat monen ajatuksia urasta Brysselissä EU-asioiden parissa, mutta onko asia oikeasti näin?
Suomessa on havahduttu siihen, että suomalaisten määrä EU:ssa vähenee hälyttävää tahtia. Valtioneuvoston kanslian vuonna 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan lähivuosina suomalaisia lähtee EU-viroista keskimäärin 29 henkilöä vuodessa, kun samalla uusia aloittaa urakilpailujen kautta keskimäärin vain 3,5 henkilöä.
Opiskelin Viikissä maatalousekonomiaa ja olisin kaivannut silloin enemmän tietoa ja kannustusta EU-harjoitteluista ja -työpaikoista. Sain tietoni enemmän opintojeni aikana tehdyistä harjoitteluista Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolla (MTK) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) EU-yksikössä. Olin ollut opiskeluaikana järjestötoiminnassa Euroopan nuorten parlamentissa (EYP) ja opiskellut sivuaineena EU-opintoja, mutta halusin lähteä hakemaan oppia EU:sta sisältäpäin.
Pääsinkin komission Blue Book -harjoitteluun, mikä antoi paljon. Koin, että agronomi-tutkinnostani oli komissiossa hyötyä. Brysselissä arvostetaan eri alojen substanssiasiantuntijoita, joten maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkinnot ovat hyvä tausta EU-tehtäviin. Oli todella mielenkiintoista sekä hyödyllistä oppia tuntemaan Brysseliä ja komission toimintaa paikan päällä. Lisäksi kasvatin kansainvälisiä verkostojani.
Sen jälkeen olenkin aktiivisesti halunnut jakaa tietoa EU-harjoitteluista ja -työpaikoista erityisesti Viikin alojen opiskelijoille. Infon ja vinkkien jakaminen tai muutamaan kysymykseen vastaaminen ei ole minulle iso työ, mutta toivon sen tekevän prosessin vähän helpommaksi EU-harjoittelua harkitseville.
Olen halunnut painottaa, että Brysseliin ei tarvitse lähteä koko loppu-uraksi, vaan jo lyhyempikin työpätkä tuo hyvää kokemusta. Mikäli EU-töissä viihtyy, Brysseliin voi jäädä pidemmäksikin aikaa. EU-kontekstin ymmärtämisestä on hyötyä myös muissa tehtävissä. Itse olin komissiossa vuoden ja nyt työskentelen maa- ja metsätalousministeriön EU-koordinaatiossa ja koen, että Brysselin kokemus auttaa minua työssäni jatkuvasti.
No miten ranskan kieli, pitkät työpäivät ja vaikeat hakuprosessit? Entä jos kertoisinkin, että en tarvinnut ranskaa komissiossa lähes laisinkaan, vaan minulle oli enemmän hyötyä englannin lisäksi suomesta ja ruotsista, joita lähes kukaan muu ei osannut. Työpäivät olivat aika samanlaisia kuin Suomessa. Totta kai EU:ssakin on työpaikkoja, joissa töitä paiskitaan mahdottomasti ja ranskasta on hyötyä, mutta ne eivät ole koko totuus. Ja kilpailujakin on helpotettu ja nekin ovat vain yksi tie aloittaa EU-ura. Esim. harjoittelun kautta voi avautua ovia määräaikaisiin asiantuntijatehtäviin ja valtionhallinnossakin on koko joukko EU-tehtäviä, myös Brysselissä.
MMM on tänä vuonna Viikki-Areenassa ja mikäli sinua kiinnostaa kuulla EU-urista, tule juttelemaan ministeriön ständille! Järjettömien direktiivien sijaan Bryssel ja EU-urat tarjoavat järjettömän mielenkiintoisia työtehtäviä, mukavia kollegoita ja hyvää työkokemusta – ainakin minulle niin on käynyt!
Laura Uusitalo, erityisasiantuntija, EU-koordinaation ja kansainvälisten asioiden yksikkö, MMM
Lisätietoja EU-urista:
- Valtioneuvoston kanslian sivut: https://vnk.fi/eu/tyopaikat
- EU-uraverkosto Facebookissa: https://www.facebook.com/groups/957354112332645
- Eurooppalainen Suomi. Ura EU:ssa: https://www.eurooppalainensuomi.fi/uraeussa
Suomen pysyvä edustusto Brysselissä: vinkkejä harjoitteluhakemusten laadintaan: https://finlandabroad.fi/web/eu/ajankohtaista/-/asset_publisher/cGFGQPXL1aKg/content/miten-paasta-harjoittelijaksi-eu/384951