Meillä agronomeilla on edessämme yhä suurentuva haaste tuottaa riittävästi ruokaa maapallon kasvavalle väestölle ja samalla pienentää maataloudesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä sekä muita negatiivisia ympäristövaikutuksia. Kysymys kuuluu, miten tuottaa enemmän ruokaa pienemmillä ympäristövaikutuksilla?
Yara on johtava kansainvälinen kasviravitsemusyritys, joka on monen muun yrityksen ja organisaation tavoin ottanut haasteen vastaan. Yaran keinovalikoimaan kuuluu ravinteiden tarkka käyttö, tehokas maankäyttö sekä viljelijän päätöksenteon tueksi kehitetyt digitaaliset ratkaisut. Yaran ravinneratkaisut perustuvat tutkimukseen, jota tehdään yhteistyössä eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Maankäyttö aiheuttaa valtaosan maatalouden päästöistä
Maatalous ja maatalousmaan käyttö aiheuttaa globaalisti yli 19%:a kaikista kasvihuonekaasupäästöistä (Faostat, 2020). Maatalousmaan osuus kokonaispäästöistä on melkein puolet, 9.2%. Samoin myös Suomessa, maankäyttö on merkittävin päästölähde. Mutta miten maankäyttö liittyy kasviravitsemukseen?
Otetaan esimerkiksi suomalainen sadan lypsylehmän karja. Nykyisellä keskimääräisellä nurmirehusadolla tila tarvitsee noin 100 ha peltoalaa nurmirehun tuottamiseen. Tehostamalla nurmiviljelyä kestävästi hyvillä peltolohkoilla voidaan tarvittavaa peltoalaa pienentää jopa 25%.
Vapautuva peltoala voidaan kohdentaa biodiversiteettialaksi tai esimerkiksi toimenpiteisiin, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä eloperäisiltä mailta. Suomessa 45 % typen vapautumisen aiheuttamista ilokaasupäästöistä on peräisin turvemailta, joita optimoidulla maankäytöllä voidaan vähentää.
Mineraalilannoitteita tarvitaan täydentämään kierrätysravinteita
Yksi keskeinen tekijä maankäytön tehostamisessa on tasapainoinen kasviravitsemus, jossa hyödynnetään tehokkaasti niin kierrätyslannoitteita kuin typensitojakasveja. Mineraalilannoitteiden etuna on, että niiden ravinteet vapautuvat oikea-aikaisesti ja eri ravinteiden suhteet voidaan optimoida esimerkiksi täydentämään karjanlannan ravinteita.
Yara testasi noin 100:lla nurmilohkolla lannoitusohjelmiensa toimivuutta kolmen vuoden ajan. Tulosten perusteella kestävä nurmiviljelyn tehostaminen on mahdollista tilatasolla. Tila-aineistossa ravinteiden käytön tehokkuus oli korkea ja esimerkiksi kaikki lisätty liukoinen typpi hyödynnettiin sadonmuodostuksessa.
Parhaaseen tulokseen päästään niin ympäristön kuin viljelijän menestymisen kannalta kun mineraali- ja kierrätyslannoitteiden käyttö optimoidaan ja tavoitellaan suuria ja laadukkaita satoja.
Kasvukauden sääoloihin sopeutuminen ja täsmälannoitus
Viime kasvukaudet ovat olleet hyvin haastavia sääolojen suhteen. Kuivuuden aiheuttamien satotappioiden ja samalla ravinnetappioiden vähentämiseksi suositellaan viljoilla jaettua lannoitusta ja nurmilla niin kutsuttua ’pikkukakkosta’ eli ravinnepanosten siirtämistä kasvukauden loppuun, jolloin kosteusolot ovat yleensä parempia.
Yaralla on yli kahdenkymmenen vuoden perinteet täsmälannoitusteknologioiden kehittämisessä eri viljelykasveille. Yaran Atfarm satelliittipalvelussa viljelijä voi tehdä ilmaiseksi biomassakarttaan perustuvat levityskartat ja kohdentaa ravinteet pellolla tarkasti sinne, missä ravinteet hyödynnetään tehokkaimmin. Täsmälannoituksen aloittaminen on mahdollista kaikille, sillä Atfarmin levityskartat on mahdollista siirtää myös puhelimeen ellei tilalla ole karttoja lukevaa lannoitteenlevitintä.
Meidän maatalousalan asiantuntijoiden tehtävänä on rohkaista viljelijöitä hyödyntämään digitaalisia työkaluja, joilla ravinteiden käyttöä voidaan tarkentaa. Tällä hetkellä valitettavan harva viljelijä on ottanut täsmälannoitusteknologiat käyttöönsä peltolohkojensa lannoituksessa.
Tutkimukseen perustuvat päästövähennystavoitteet
Yara tekee yhteistyötä useiden ruokaketjun yritysten kanssa, jotka ovat sitoutuneet päästövähennystavoitteissaan Science Based Targets (SBT). Teemmekin paljon tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla aloitettiin viime kesänä tutkimushanke, jossa selvitetään keinoja vähentää lannoituksesta aiheutuvien ilokaasupäästöjen määrää peltoviljelyssä. Kiinnostuitko? Voit osallistua tutkimushankkeeseen hakemalla kesätyöpaikkaa ensi kesäksi Kotkaniemen tutkimusasemalle. Kesätyöpaikat avautuvat vuoden vaihteen jälkeen.
Lue lisää seuraavasta Leipä Leveämmäksi – lehdestämme sekä verkkosivuilta: Yara käynnistää tutkimushankkeen lannoituksen peltopäästöjen selvittämiseksi | Yara Suomi