Nicolas Vollar pääsi unelmatyöhönsä, kun hänet valittiin yhdeksi Metsä Groupin neljästä metsäluonnonhoidon asiantuntijasta. Tämä tuntuu oikealta suunnalta, hän sanoo.
Metsäluonnonhoidon asiantuntija Nicolas Vollar on työskennellyt tehtävässään maaliskuusta 2024 alkaen.
Metsä Groupissa työskentelee yhteensä neljä metsäluonnonhoidon asiantuntijaa, joista jokaisella on oma maantieteellinen vastuualueensa. Vollarin alueeseen kuuluu Metsä Groupin Lohjan, Mikkelin ja Lappeenrannan hankintapiirit, eli iso osa Etelä-Suomea Hangosta Savonlinnaan saakka.
Metsäluonnonhoidon asiantuntijat tukevat Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden henkilöstöä, kuten metsäasiantuntijoita, luonnonhoidon osaamista vaativissa kysymyksissä.
”Viime kesän maastokaudella työtehtävissä on painottunut metsäasiantuntijoiden neuvonta. Metsäasiantuntijoiden yleinen metsäluonnonhoidon osaaminen on varsin hyvällä tasolla. Silti tulee jatkuvasti vastaan normaalista poikkeavia tilanteita, joissa he tarvitsevat lisäapua. Sen lisäksi maastotöitä on tehty myös melko paljon liittyen ympäristötukihakemuksien suunnitteluun ja liito-oravien huomioimiseen metsätaloudessa”, Vollar kertoo.
Tehtävänkuvaan kuuluu esimerkiksi neuvonta siinä, miten hakkuita ja metsänhoitotöitä voidaan tehdä petolintujen pesäpuiden ympärillä.
”Tykkään todella paljon siitä, kun päästään puimaan jotain tapausta metsäasiantuntijan kanssa ja kun pääsee käyttämään omaa osaamistaan sen miettimiseen, mikä voisi olla fiksuin toimintatapa”, Vollar sanoo.
Kun Vollar ja muut metsänluonnonhoidon asiantuntijat ovat taustatukena kentällä toimiville asiantuntijoille, nämä voivat keskittyä paremmin omaan työhönsä metsänomistajien parissa.
”Esimerkiksi metsäasiantuntijoiden ei tarvitse osata kaikkia yksityiskohtia, vaan heidän tehtävänsä on tunnistaa maastossa poikkeukselliset kohteet ja pirauttaa siinä vaiheessa minulle tai kollegalle lisäneuvojen saamiseksi”, Vollar kertoo.
Näkemyksiä luonnonhoidosta yhtä paljon kuin metsänomistajiakin
Vollar tutustui metsäasiantuntijana lukuisiin metsänomistajiin. Näkemyksiä luonnonhoidosta on hänen mukaansa yhtä paljon kuin metsänomistajiakin.
”Osa suhtautuu todella myönteisesti ja tiedostaa, että siitä voi tulla pientä taloudellista notkahdusta vaikka puukauppatuloon, mutta he näkevät myös sen, että metsän arvo monimuotoisuuden kautta kasvaa niin paljon, että se on sen arvoista. Mutta löytyy myös muunlaisia näkemyksiä.”
Monet metsänomistajat puntaroivat sitä, mitä metsäluonnonhoitoon sijoitetulle rahalle saa vastineeksi, kuten mitkä lajit siitä hyötyvät.
”Jos jätät suojatiheikön, niin tietyt lajit hyötyvät siitä, kun taas lahopuusta voivat hyötyä aivan eri lajit. Yleisesti ottaen tärkeintä olisi pitää metsien terveydestä hyvää huolta”, Vollar toteaa.
Vollarin mukaan metsäluonnonhoitoon ja monimuotoisuuden lisäämiseen kannattaa satsata, sillä se on yksi keino varmistaa, että metsät säilyvät terveinä ja elinvoimaina tulevillekin sukupolville.
”Monimuotoinen metsä on terveempi metsä, sillä se on vastustuskykyisempi häiriöille. Se on siis ihan taloudellisestikin arvokasta, että pidetään monimuotoisuudesta huolta.”